Historia

Siirtolapuutarha -lehti 1935

”Helsinki saa uuden siirtolapuutarhan Taliin. Vaikkakaan ojitus ja tientekotyöt eivät vielä ensi kesään mennessä lopullisesti valmistu, on Helsingin kaupunki päättänyt ryhtyä vuokraamaan palstoja Talin uudesta siirtolapuutarhasta. Tämäkin siirtolapuutarha laitetaan helsinkiläiseen tapaan siten, että kaupunki salaojittaa maan, rakentaa sinne tiet sekä pitää kunnossa istutukset.

Kaupunki vuokraa myös palstat suoraan jokaiselle viljelijälle. Viljelijät voivat rakentaa piirustusten mukaisen majan ja asua niissä toukokuun 1. päivästä lokakuun 15. päivään. Talin palstat ovat hyvin kysyttyjä. Helmikuun 25. päivään mennessä niitä oli vuokrattu sitovasti jo yli 80 palstaa. Mainittakoon, että Helsingin rautatieasemalta on matkaa Taliin noin 8 km.”

1936

Keväällä iskettiin ensi kertaa Talissa lapiot saviseen peltoon ja työ alkoi. Työssä tuli nälkä sekä jano (otsikkokuva), joita lievittämään saatiin pääportin luokse Elannon kesäkauppa. Oma palsta vei vielä tuona kesänä kaiken ajan, vaikkakin syksyllä yritettiin saada aikaan omaa yhdistystä.    

1937

Ensimmäinen vuosikokous pidettiin toukokuun 9. päivänä ja paikkana oli alueella sijainneen vanhan ladon seinusta. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Hjalmar Nyström.
Ensimmäinen juhla vietettiin heinäkuun 4. päivänä, jolloin vihittiin käyttöön Helsingin kaupungin yhdistykselle luovuttama Talin kartanon renkitupa, joka yleisessä kielenkäytössä nimettiin kerhotaloksi. Väkeä juhlassa arvioitiin olleen noin 300 henkeä.     

Johtokunta päätti hankkia alueelle puhelinkioskin, paikkana keskiaukio. Tämä hanke toteutui syksyyn mennessä. Tärkeäksi koettiin myös postinkulku, joka hoidettiin palkkaamalla posteljooni kanta-maan talilaisten postia Pitäjänmäen asemalta Elantoon.

1938

Alueelle saatiin valaistus ja omenavartiot alkoivat. Kaupunki korjaili kerhotalon paremmin yhdistykselle sopivaksi. Talveksi kerhotalon toisen kerroksen asuintilat vuokrattiin yhdistyksen jäsenelle.

1939

Johtokunta hyväksyi yhdistykselle merkin, jonka suunnitteli yhdistyksen jäsen Urho Lampi.

Yhdistyksen jäsenten puutarhanhoidon sekä alueen yleisen siisteyden parantamiseksi johtokunta aloitti syyskesällä palstojen hoitokilpailun. Järjestettiin myös yhdistyksen omat arpajaiset. Kerhotalolla pidettiin elokuussa siirtolapuutarha-tuotteiden näyttely, joka oli onnistunut sekä näytteillepanon että katselijamäärän suhteen.

1940

Alueen henkilöluvuksi tilastoitiin 507 ihmistä, joista 196 oli alle 16-vuotiaita. Krokettipeli esiteltiin talilaisille.

1941

Yhdistyksen juhlien ja muun toiminnan helpottamiseksi hankittiin kerhotalolle kovaäänislaite. Tarkoitus oli myös järjestää alueen 5-vuotisjuhlat, mutta ajatus kariutui kohtalokkaasti, kun maamme huomasi olevansa jälleen sodassa. Kerhotalokin joutui joksikin aikaa reserviläisten majoituskäyttöön.

1942

”Tässä kamppailussa (elintarvikepula) on yhdistys mahdollisuuksien mukaan tukenut alueen viljelijöitä hankkimalla vaikeasti saatavilla olleita apulannoitteita. Siemeniä on myös saatu hankituksi ja jaetuksi vähäinen erä. Samoin on yhdistyksen toimesta hankittu lisää perunanviljelysmaata, joka on ollut hyvin tarpeen.” (Toimintakertomus)

1943

Poikkeukselliset olot rajoittivat edelleen toimintaa. Pääpaino oli hyötyviljelyssä ja yhdessä hankittiin lannoitteita. Alueella ruvettiin pitämään sikoja ja kaneja.

1944

Sota jatkui edelleen. Uutta Talissa oli noin sataan mökkiin saatu sähkövalo.

1945

Talin puheenjohtajana toimi ensimmäistä kertaa Pekka Hiltunen.

1946

Talin siirtolapuutarha täytti 10 vuotta.

1947

Ukkokerho järjesti lauantaihipat ja niistä kuulemma puhuttiin pitkään.

1948

Saatiin neuvottelukosketus kaupungin kanssa alueen liittämisestä vesijohto-verkkoon. Tähän mennessä alueelle oli rakennettu kasteluverkko, johon vesi otettiin Mätäjoesta. Siksi meillä on vesitorni ja pumppuhuone. Juomavesi saatiin alueen kahdesta kaivosta, joiden vesi oli huonontunut ja syyksi epäiltiin kaupungin viemäröintitöitä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistyksen anomuksen ja vesijohtovesi alkoi virrata Taliin seuraavana vuonna.

1949

Puhdistautuminen oli kaivellut talilaisten mieliä alusta lähtien. Aiemmin yhdistys oli vuokrannut Pitäjänmäen Kastor Oy:n saunaa jäsentensä käyttöön, mutta mieli teki omaa saunalaitosta.

Ukkokerhon aloitteesta johtokunta kutsui koolle maaliskuun 5. päivänä Talin Sauna Oy:n perustavan kokouksen. Rakennustyöt aloitettiin keväällä rakennusmestari Martti Koivuniemen piirustusten mukaan. Talkootyönä valettiin rakennuksen perusta ja samalla rakennettiin kerhotalon kupeelle juhla- eli tanssilava.

1950

Talven katkaisemat saunan rakennustyöt saatettiin alkukesästä valmiiksi kolmessa viikossa, jotta päästiin avajaislöylyihin juhannuksena.

Vielä valaisematta ollut Rantatie sai lyhtypylväänsä ja Talin pojat lentopalloverkon.

1951

Tuli täyteen 15 vuotta toimintaa Talissa ja vuosijuhla järjestettiin elokuun 4. päivänä SSPL:n retkeilypäivien yhteydessä.

Talin mökkien mallissa tapahtui muutos, kun kaupungin kiinteistölautakunta suostui majojen ulkoverannan kattamiseen ja kalustovajan rakentamiseen majan seinustalle.

1952

”Yhdistyksen toiminta kuluneena vuonna ei ole erikoisemmin poikennut edellisten vuosien suhteen. Helsingissä tosin kohtasivat maailmat kilpakentillä, mutta se ei vaikuttanut merkityksellisesti yhdistyksen toimintaan. Ulkolaisia vieraita kyllä odoteltiin, mutta niiden luku jäi varsin vähäiseksi.” (Toimintakertomus)

1953

Tätä vuotta saatettiin kutsua vierailijavuodeksi. Oli pohjoismaisen siirtolapuutarhakongressin vuosi ja osanottajat vierailivat Talissa.

Lisäksi kesän aikana alueella oli vieraita Joutjoen siirtolapuutarhasta sekä Karkkilan omakotialueelta.

1954

Jälleen talkoiltiin. Vanhentunut sähköverkko uusittiin, ilmajohdot vaihdettiin maakaapeleiksi ja kaapeliojat kaivettiin talkootyönä. Jokainen kaivoi oman palstansa pituuden.

1955

Yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Hjalmar Nyströmin elämänkaari katkesi.

1956

Tali täytti täydet kaksikymmentä vuotta. Kuin juhlan kunniaksi syntyi alueemme viereen Pajamäen kaupunginosa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Väinö Enho menehtyi yllättäen kesken SSPL:n liittokokouksen. Hänen työtään valittiin jatkamaan Eino Salo.    

1957

Kerhotalon maastoon toteutettiin Kalle Thomeniuksen johdolla pitkäaikainen unelma, Talin oma tenniskenttä.

1958

Kerhotalolla järjestettiin muistotilaisuus Väinö Enholle ja paljastettiin edesmenneiden puheenjohtajien muotokuvat.

1959

Pajamäki tuntui kasvavan päälle, joten talilaiset päättivät suojautua verkkoaidan taakse.

1960

Talin vesitornissa avattiin yhdistyksen kesäkioski, josta muodostui nopeasti suosittu kohtaamispaikka. Kesäkioski huolehti talilaisten makeannälästä ja yllätysvieraiden kestityksestä.

Kaiken tavanomaisen toiminnan ohessa kerhotalolla katseltiin elokuvia. Tämä tapa jatkui muutaman kesän ajan.

1961

Alueemme juhli olemassaolonsa 25-vuotistaivalta.

Juhlaohjelmassa oli mukana Anton Tsehovin pienoisnäytelmä ”Kosinta”. Näytelmän esittivät Impi Paananen, Mauno Riuttu ja Urho Lampi.                    

1962

”Tämä on oikeastaan kertomus kesästä, jota ei ollutkaan, sillä kaikkihan muistavat varsin hyvin meille viljelijöille epäedulliset sääolosuhteet.

Joulujuhla Bragenilla joulukuun viidentenä muodostui pääasiassa yhdessäolo-hetkeksi, sillä ohjelman-suorittajiksi lupautuneet saivat esteitä. Tästä johtuen johtokunnan ja ennen kaikkea Martti Kokon oli suoritettava oma-aloitteisesti kaikessa kiireessä improvisoitua ohjelmaa.” (Toimintakertomus)

1963

”Veteraanikerho perustettiin kesäkuun 11. päivänä vanhempien talilaisten keskei-seksi toimintaelimeksi. Kerho on kokoontunut muutamia kertoja puheenjohtajansa Pekka Hiltusen johdolla yhteisiin illanistujaisiinsa.” (Toimintakertomus)

1964

Koettiin harvinaisen pitkä syksy. Talissa asuttiin pitkään ja niinpä istutustöitä voitiin tehdä vielä lokakuussa.

1965

Talin vuokrasopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella..

1966

Kolmekymppiä takanapäin ja komeat juhlat järjestettiin. Lentopallokentällä oli vilskettä ja tämän pallourheilun lisäksi pelattiin myös kyykkää.

1967

Pajamäen kanssa saatiin ensimmäinen kunnon kosketus, kun eräänä sateisena sunnuntaina pidimme rinta rinnan yhteislaulutilaisuuden kerhotalolla Sampo Sovijärven johdolla.

1968

Urheilukentälle rakennettiin 12-reikäinen pienoisgolfkenttä. Työt hoidettiin tietysti talkoina ja rakentajien joukossa olivat mm. Heikki Alanko, Henrik Johansson, Pentti Loivaranta, Rauni Luoto, Raimo Mänttäri, Lasse Suvio, Kauko Vuori ja Juho Väyrynen.

Kolopallosta kehittyi nopeasti yksi suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista Talissa.

1969

Juhannuksena Talissa vieraili Aku Ankka Disneylandista. Korkea-arvoisen vieraan takiakohan rakennettiin myös uusi tanssilava vanhan tilalle.

1970

Täystyöllisyyden aikaa. Kiireet aiheutuivat Helsingissä pidetyistä SSPL:n 40-vuotisjuhlista, retkeilypäivistä ja liittokokouksesta. Yhdessä muiden helsinkiläisyhdistysten kanssa vastasimme järjestelyjen onnistumisesta. Lisäksi tehtäviimme kuului majoittaa juhla- ja kokousvieraita eri puolilta Suomea.

1971

Pidettiin juhlat ”perhepiirissä” 35 vuoden kunniaksi. Uhkana kaiken yllä oli Ruotsin mallin mukainen parkkitalo, johon oli tarkoitus sijoittaa noin 300 autoa ja Tali olisi kutistunut 20 palstalla. Onneksi hanke unohtui.

1972

Kolopallokerho järjesti kassaan kertyneillä pennosilla Talin lapsille linja-automatkan Loviisaan Eväitä syötiin vanhan tuulimyllyn kupeessa.

1973

”Joskus urheilu on totista totta. Aluejärjestön kesäkisoissa Taliin tuli voitto köydenvedossa ja nuorten viesteissä Tali voitti alle 11-vuotisten tyttöjen sarjan. Alle 11-vuotisten poikien voittaja ei ole tiedossa, koska Tali esitti juoksusta protestin. (Talin Uutiset 2/1973)

1974

Tenniksen ystävät totesivat kauhuissaan kenttänsä muuttuneen koirien pisuaariksi. Tämä käänne aiheutui kaupungin katsannosta, että kenttää ei enää käytetä.

1975

Yhdistys selvensi kaupungin isille tenniskenttäasiaa ja tilanne palautettiin ennalleen. Koirat tapaavat tuttujaan nyt tenniskentän vieressä. Talin lavalla pidettiin muutama erittäin pidetty yhteislaulutilaisuus.

1976

Neljäkymppiä napsahti: ”Talin siirtolapuutarhayhdistys vietti 40-vuotisolemassa-oloaan. Oli muuten makoisat puutarhajuhlat, aidot ja lämminhenkiset. Oikeat kyläjuhlat!” (Jaana -lehti 33/1976)

1977

Yhdessä Pajamäki-seuran kanssa Talin SPY järjesti ensimmäisen kerran 12. kesä-kuuta Helsinki-päivän tilaisuuden.

1978

Talin Uutisissa oli ensimmäistä kertaa valokuvia kannessa.

1979

Vuosikokouksessa joukko nuoria miehiä tarjoutui parantamaan Talin sisäistä tiedotusta. Tarkoituksena oli luoda väline, joka tavoittaisi useampia yhdistyksen jäseniä ja parantaisi yhteenkuuluvuuden henkeä. Vuosikokous lämpeni ajatukselle ja toukokuussa ilmestyi ensimmäinen ”Talikko” -lehden numero.

Rakennettiin uusi asfaltti-pohjainen tenniskenttä, joka alkoikin heti kerätä suurta harrastajajoukkoa sekä Talin alueelta että ulkopuolelta.

Marikka Brunilan ja Liisa Puhdon aikaansaama puutarhakirjasto toimi kerhotalolla.

1980

Runsastoimintainen vuosi. SSPL täytti 50 vuotta ja veteraanikerho teki uuden tulemisensa pirteästi, nyt eläkeläisten kerhona.

Lasten kerhorintamallakin oli vilkasta. Tyttö- ja poikakerholaiset kävivät katsomassa kaikki kesän jalkapallo-maaottelut Palloliiton suosiollisella avustuksella.

1981

Tuli täyteen 45 vuotta siirtolapuutarhatoimintaa Talin alueella. Järjestimme näyttävät juhlat kerhotalolla. Tarjolla oli paljon ohjelmaa. Jouko Piitulainen herätti toimintaan lähes 20 vuotta nukkuneet Talin laulajat ja mukana olivat myös Talin pelimannit.

Vieraita viihdyttivät myös laulajatar Brasiliasta sekä tanssiorkesteri Argentina 73.

1982

Kovasti ovat muotiasioita liikuntaharrastukset. Nyt todettiin, että kolopallo on lajina ”ulkona” ja pelaajien puutteessa sekä kentän pahoin rapistuessa päätettiin purkaa kenttä. Muistoksi jäi kasöörin koppi. Muotiin taas nousi tennis ja harrasteen rajusta noususta kertoo sekin, että Talin mestaruuskisoissa oli yli 20 osanottajaa.

1983

Tammikuu oli niin lämmin, että todistettavasti innokkaimmat krokettimiehet pelasivat kerhotalon nurmikolla. ”Pääkaupunki” -lehti julkaisi asiantuntevan, aluettamme mairittelevan artikkelin. Naisten ”aerobiccaus” alkoi kerhotalolla.

1984

Aamupalan tarjoilu aloitettiin kerhotalolla sunnuntaiaamuisin. Vanha kunnon elo-syyskuun aikana järjestetty omenavartiojärjestelmä päätettiin lopettaa. Oli kulunut 30 vuotta sähköverkon asennuksesta. Tuossa ajassa verkon kunto oli päässyt kovasti rapistumaan. Päätettiin yhteisesti verkon uusimisesta ja työt aloitettiin syksyllä.

1985

Sähköremontti valmistui keväällä. Tanssilavan jatkeeksi rakennettiin talkootöin orkesterikoroke.

Syksyllä saimme suruviestin. Pitkäaikainen puheenjohtajamme Eino Salo poistui joukostamme.

1986

Vuosi kului pitkälti 50-vuotisjuhlan järjeste-lyissä. Tilattiin myytäväksi uusia Tali-paitoja ja julkaistiin 40-sivuinen juhlakirja.

Pääportille Jussi Kautto ja Markku Kosonen rakensivat hienon juhlaportin ja Eero Hurnanen nikkaroi ”juhlalätkän” kerhotalon seinälle.

Varsinaiset juhlat vietettiin elokuun alussa kaksipäiväisenä Hotelli Haagassa ja seuraavana päivänä Talin lavalla, missä SSPL:n puheenjohtaja Eino Grönholm vihki Talin lipun.           

Saunalla esitettiin (uusintana vuodelta 1976) Urho Lammen ohjaama teatterinäytös ”Elinan häät”, joka myös videoitiin. Tiedotusvälineet otettiin tällä kertaa huomioon vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin ja Talin syntymäpäivät noteerattiin laajalti.

1987

Kesä oli harvinaisen sateinen. Se ei kuitenkaan estänyt ensimmäisten grilli-iltojen järjestämistä keskiaukiolla muurinpohjalettuineen ja yhteislauluineen.

Heinäkuussa alkoi ilmestyä ”Välioja”, lähiaikojen tapahtumista tiedottava moniste. Tali oli tänä vuonna myös Aluejärjestön kesäkisojen isäntänä ja elokuussa järjestettiin urheilukentällä lasten urheilukisat.

1988

Urheilukentän laidalle rakennettiin keväällä uusi rakennus lannoitemyyntiä varten. Kerhotalolla järjestettiin lasten leipomiskurssi ja leivontatuotteet myytiin innokkaille ostajille.

Pitäjänmäentien puoleinen vanha kuusiaita hävitettiin ja uudet taimet istutettiin paikoilleen talkootyönä. Tali sai myös uudet ilmoitustaulut, joita rakennettiin entisten kahden sijasta neljä kappaletta.

1989

Vuosikausia säiden ja juhlijoiden rasittamaksi joutunut tanssilava purettiin taas kerran ja rakennettiin uudelleen sopivasti ennen Helsinki-päivää.

Talilaisille oli myynnissä postilaatikoita ja kerhotaloon saatiin uusia kalusteita.

Marjamarkkinoille tuli niin paljon lahjoituksia, että niitä riitti myytäväksi jälkeenpäin mehuina.

1990

Suomen Siirtolapuutarhaliitto täytti 60 vuotta ja Talissa oli avoimet ovet – kirjaimellisestikin, koska samaan aikaan kaupunki rakensi meille vanhojen tilalle uusia portteja. Osa aidoista myös uusittiin.

”Pala maata, kappale taivasta” oli nimenä Helsingin juhlaviikkoihin liittyneellä näyttelyllä. Tali oli myös edustettuna kuvin ja esinein.

1991

Tali sai vihdoinkin vesivessan. Elokuun alussa vietettiin oman väen kesken 55-vuotissyntymäpäiviä keskiaukiolla armeijan soppakanuunasta kauhotun lohikeiton ja tanssin merkeissä sekä kerhotalolla ansiomerkkejä jakaen.

Syksyllä uusittiin alueen vesijohtoverkosto.

1992

Seutukaavaliitto kehitteli Talia uhkaavan kaavamuutosehdotuksen, joka vaivasi pitkään talilaisten mieliä. Hanttiin kuitenkin pantiin ja lopulta alueemme säilytti olemassaolonsa oikeutuksen.

Talissa haketettiin risuja ensimmäistä kertaa, mutta se ei silti syrjäyttänyt kokonaan risujen polttamista. Kerhotalon villiintynyt takapiha hoidettiin kuntoon talkoilla ja kaupunki rakensi lisää verkkoaitaa.

1993

Talin naiset osallistuivat ensi kertaa Naisten Kymppiin ja alueelle saatiin kemiallinen WC. Petanque-harrastus nosti päätään ensin SSPL:n kohtaamispäivän kilpailun voitolla Lahdessa ja vähän sen jälkeen keskiaukiolla järjestetyn, ensimmäisen Petanque Cup –kisan myötä.

Syksyllä myytiin omenoita markkinoilla.

1994

Uudenlainen erä Tali-paitoja tuli myyntiin. Aluejärjestö vei tänä kesänä lapset Linnanmäelle. Talin joulujuhla järjestettiin Hotel Intercontinentalissa.

1995

Juhannusjuhlissa oli niin paljon väkeä, että makkarat loppuivat kesken. Talin naisten kerhotalolle avaama buffetti ruoka- ja kahvitarjoiluineen oli valtaisa menestys. Tempaus järjestettiin kahtena sunnuntaina.

Matkustettiin myös SSPL:n kohtaamispäivänä Tampereen Litukkaan ja syksyllä talilaiset kävivät tallinnalaisessa siirtolapuutarhassa vierailulla.

1996

Tali vietti kaksi päivää 60-vuotisjuhliaan elokuussa kerhotalon maisemissa. Ennen tapahtumaa kerhotalo myös maalattiin uudelleen. Toimittiin Aluejärjestön kesä-kisojen isäntänä heinäkuussa.

1997

Talin siirtolapuutarha ”itsenäistyi”. Vuokrasopimusten tekeminen ja yleisten alueiden hoito siirtyivät Helsingin kaupungilta yhdistykselle. Menetettiin Mätäjoen rannan viljelypalstat ja kaupunki rakensi paikalle aidan. Urheilukentän reunalle tuli uusi portti. Talkootyönä ruvettiin rakentamaan toimistorakennusta.

1998

Toimistorakennus otettiin käyttöön toukokuussa ja viikoittainen toimistopäivystys aloitettiin. Rakennukseen tulivat myös yleiset WC-tilat. Pääportin luota kaadettiin vanhoja puita. Keskiaukion puhelinkoppi otettiin pois käytöstä. Itse koppi kyllä säilytettiin. Entisenmallinen sähkörahastuskäytäntö tuli tiensä päähän.

Kasvillisuuden ja aidanteiden työryhmä sekä rakennustoimikunta aloittivat vuosittaiset tarkastukset.

1999

Juhannuksena lapsille järjestettiin hevoskyytiä. Tenniskentän vieressä ollut varasto-rakennus siirrettiin aidan yli ja se kunnostettiin. Toimistorakennus maalattiin. Valokuvattiin jokaisen palstan rakennelmat.

2000

Talissa vietettiin avoimien ovien päivää muiden helsinkiläissiirtolapuutarhojen kanssa. Keskiaukiolla järjestettiin syyskuussa omenamarkkinat ja kesäkauden päättäjäiset. Talin perinteistä joulujuhlaa vietettiin, mahdollisesti viimeistä kertaa.

2001

Keskiaukiolla juhlittiin Talin 65-vuotista olemassaoloa elokuussa. Tarjolla oli lohikeittoa sekä runsaasti ohjelmaa. Juhlapuhujaksi saatiin kansanedustaja Rakel Hiltunen. Talin sähköpostiyhteys avattiin, osoite: tali.spy@kolumbus.fi Lentopallokentällä otettiin käyttöön uudet pistelaskusäännöt.

2002

Juhannusjuhlissa oli ensimmäistä kertaa myös olutteltta. Ongelmajätteistäkin tarjoutui tilaisuus päästä eroon keskiaukiolla. Pääportin luokse rakennettiin talviveden jakelupiste. Omenavuosi oli niin antoisa, että lahjoitettiin n. 1.200 kg omenoita Veikko Hurstille jaettavaksi vähäosaisille. Lasten leikkipaikka keski-aukiolla korjattiin EU-normien mukaiseksi ja keinut uusittiin.

2003

Talissa suoritettiin palotarkastus. Elokuun lopun illanvietossa keskiaukiolla oli muun muassa saappaanheittoa. Tali-kansio päivitettiin ja jaettiin jokaiseen mökkiin.

2004

Rakennettiin toinen yleinen lehtikomposti Peltotien WC:n viereen. Lannoitekoppi siirrettiin taas uuteen paikkaan. Uusittiin salaojitusta Niittypolulla. Hankittiin Cupota monitoimikone.

2005

Oli talilaisten vuoro olla isäntänä Aluejärjestön kesäkisoissa heinäkuussa. Yhteispisteissä Talin siirtolapuutarha voitti reilusti.
Avattiin Talin kotisivut osoitteessa http://siirtolapuutarhat.net/tali

Talissa riehui trombi, joka kulki osittain myös alueemme läpi kaataen puita toimistotalon luota sekä Metsäpolun läheisyydessä rikkoen aitaa. Kaupunki kaatoi keskiaukiolta kaksi isoa vaahteraa sekä suuren puun kerhotalon alueelta.

2006

Järjestettiin vuosittainen, perinteinen koko perheen juhannusjuhla.
Otettiin käyttöön uusi jätehuoltokatos.

Tali sai oman postimerkin ja 70-vuotisjuhlavalmisteluja tehtiin elokuuksi.

2007

Kesä oli kolea ja sateinen. Alueelle hankittiin 5 uutta kääntöporttia; yksi Peltotielle, yksi Niittypolulle, yksi Metsäpolulle ja kaksi Valtatielle. Keskiaukiolle hankittiin lipputanko, johon nostettiin Suomen lippu ensimmäistä kertaa juhannusaattona. Koko kesän ajan lipputangossa heilui SSPL:n viiri.

2008

Yhteinen tilaisuus, kesäkauden päättäjäisjuhla pidettiin keskiaukiolla lauantaina 23.9.klo 16.00. Ohjelmassa oli mm. golfin puttausturnaus, saappaan heitto, arpajaiset (mm. arvottiin edestakainen Copterline-helikopteri lentomatka Helsinki-Tallinna-Helsinki)

2009

Toimintavuonna rakentaminen oli vilkasta, useita uusia mökkejä rakennettiin ja vanhoja peruskorjattiin. Rakennustoimikunnan jäsenet opastivat talilaisia korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Alueella on runsaasti villikaneja ja Helsingin kaupunki antoi lupia kanien ampumiseen. Kaupunki toimitti yhden tornin keskiaukiolle ja Raimo Koivurinta ja Pentti Niittymäki kunnostivat saunan vintille ampumapaikan. Kanien hävittäminen aloitettiin lokakuussa, kun toiminta Talissa oli hiljentynyt. Myös loukuilla yritetään pyydystää villikaneja.

2010

Toimistorakennusta laajennettiin rakentamalla 2 suihkua sekä toimiston puolelle varastointitilaa. Laajennusosa valmistui syyskuussa, joten suihkut voidaan ottaa käyttöön keväällä 2011. Lasten leikkipaikasta keskiaukiolla purettiin vanhat leikkitelineet. Kaupunki toimitti paikalle uudet, EU:n direktiivien mukaiset leikkivälineet.

2011

Neuvoteltiin Helsingin kaupungin kanssa kerhotalon ja vesitornin kunnostamisesta. 75-vuotisjuhla vietettiin perhetilaisuutena, ulkopuolisia vieraita oli mm. apulaiskaupungin- johtaja Hannu Penttilä, joka toi Helsingin kaupungin tervehdyksen. Yhdistyksen toimistoon ostettiin uusi HP- tietokone sekä HP-laser-väritulostin. Talin Sauna Oy lopetettiin ja sauna siirtyi yhdistyksen omistukseen.

2012

Yhdistyksemme isännöi Suomen Siirtolapuutarhaliiton kohtaamispäivää 7.7. osallistujia 230 viljelijää useista Suomen siirtolapuutarhoista.  Mtv3 piipahti juhannusjuhlassamme ja lähetti suorana pätkän juhlasta sekä Raimo Koivurinnan haastattelun tolapuutarhoista. Citykanit aiheuttivat runsaasti harmia ja tuhoja alueellamme. Niitä pyydystettiin loukuilla sekä ampumalla.

2013

Toimistorakennuksen yhteydessä olevien WC- ja suihkutilojen viemäröinnin liittäminen HSY:n viemäriverkkoon toteutettiin kesän aikana. Tammikuussa hankittiin lumilinko, jolla pystyttiin pitämään tiet avoimina  runsaslumisena talvena. Toimistoon hankittiin ilmalämpöpumppu.  

2014

Olemattoman talven jälkeen kevät alkoi varhain, mutta kylmä kesäkuu pysäytti kasvun. Heinäkuussa alkoivat helteet ja niitä kesti 38 päivää putkeen.Aluejärjestön kesäkisat järjestettiin Talissa hienossa säässä.  Sähkön hinta kilpailutettiin, edullisin tarjous saatiin Helsingin Energialta. Sen kanssa solmittiin uusi sähkösopimus 1.4.2014 - 31.3.2017 väliseksi ajaksi.