1940 luku

1940

Alueen henkilöluvuksi tilastoitiin 507 ihmistä, joista 196 oli alle 16-vuotiaita. Krokettipeli esiteltiin talilaisille.

1941

Yhdistyksen juhlien ja muun toiminnan helpottamiseksi hankittiin kerhotalolle kovaäänislaite. Tarkoitus oli myös järjestää alueen 5-vuotisjuhlat, mutta ajatus kariutui kohtalokkaasti, kun maamme huomasi olevansa jälleen sodassa. Kerhotalokin joutui joksikin aikaa reserviläisten majoituskäyttöön.

1942

”Tässä kamppailussa (elintarvikepula) on yhdistys mahdollisuuksien mukaan tukenut alueen viljelijöitä hankkimalla vaikeasti saatavilla olleita apulannoitteita. Siemeniä on myös saatu hankituksi ja jaetuksi vähäinen erä. Samoin on yhdistyksen toimesta hankittu lisää perunanviljelysmaata, joka on ollut hyvin tarpeen.” (Toimintakertomus)

1943

Poikkeukselliset olot rajoittivat edelleen toimintaa. Pääpaino oli hyötyviljelyssä ja yhdessä hankittiin lannoitteita. Alueella ruvettiin pitämään sikoja ja kaneja.

1944

Sota jatkui edelleen. Uutta Talissa oli noin sataan mökkiin saatu sähkövalo.

1945

Talin puheenjohtajana toimi ensimmäistä kertaa Pekka Hiltunen.

1946

Talin siirtolapuutarha täytti 10 vuotta.

1947

Ukkokerho järjesti lauantaihipat ja niistä kuulemma puhuttiin pitkään.

1948

Saatiin neuvottelukosketus kaupungin kanssa alueen liittämisestä vesijohto-verkkoon. Tähän mennessä alueelle oli rakennettu kasteluverkko, johon vesi otettiin Mätäjoesta. Siksi meillä on vesitorni ja pumppuhuone. Juomavesi saatiin alueen kahdesta kaivosta, joiden vesi oli huonontunut ja syyksi epäiltiin kaupungin viemäröintitöitä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistyksen anomuksen ja vesijohtovesi alkoi virrata Taliin seuraavana vuonna.

1949

Puhdistautuminen oli kaivellut talilaisten mieliä alusta lähtien. Aiemmin yhdistys oli vuokrannut Pitäjänmäen Kastor Oy:n saunaa jäsentensä käyttöön, mutta mieli teki omaa saunalaitosta.

Ukkokerhon aloitteesta johtokunta kutsui koolle maaliskuun 5. päivänä Talin Sauna Oy:n perustavan kokouksen. Rakennustyöt aloitettiin keväällä rakennusmestari Martti Koivuniemen piirustusten mukaan. Talkootyönä valettiin rakennuksen perusta ja samalla rakennettiin kerhotalon kupeelle juhla- eli tanssilava.